maanantai 30. kesäkuuta 2014

Match Show 29.6.2014

Eilen kävimme pitkästä aikaa mätsärissä. Lähdimme Nurmekseen lauantaina ja yövyimme mummon ja ukin luona, sillä he asuvat melkein mätsäripaikan naapurissa.
Kävin ilmoittautumassa ja sitten odottelimme kehän alkua.
Paikalla oli todella vähän koiria, ainakin tottuneena sellaiseen sataan koiraan mätsärissä. Kehiä oli neljä, ja vaikka tilaa olisi ollut, ne olivat todella pieniä.

Meidän kehämme alkoi veteraaneilla. Niitä ei kuitenkaan ollut, joten siirryttiin pieniin pentuihin. Niissäkin osallistujia vaivaiset kolme. Tuomari mietti todella kauan, joten odottelua riitti.
Sitten tuli meidän vuoro mennä kehään. Pieniä aikuisia oli ilmoittautunut myös vain kolme, joten kaikki kutsuttiin kehään yhtä aikaa. Cairni, Mila ja mitteli. Tuomari sanoi heti, että antaa keksi punaista ja yhden sinisen.


Menimme pari kertaa yhdessä ympäri. Pian tuli meidän vuoro; pöydälle, kolmio, edestakaisin ja seisotus. Meidän osaltamme meni ihan hyvin. Tuomari ei taaskaan osannut päättää, joten juoksutti vielä edestakaisin. Siinä Mila yritti päästä pois kehästä, koska se oli hoksannut äidin kehän ulkopuolella. Huoh, juuri kun olin luullut, ettei se enää välitä:/ Sain kuitenkin sen nopeasti takaisin kontaktiin.
Sitten tuli päätösten aika ja tuomari käveli meidän luoksemme sininen nauha kädessä. Suoraan sanottuna olin odottanut hieman toista tuomiota, mutta ei kaikkia voi miellyttää.
Palkinnoksi saimme pienin pokaalin ja pari ilmaista Royal Caninin naksupussia, ei mitenkään kummoiset palkinnot.
Sinisten voittajat eivät päässeet enää BIS-kehään, mutta jäimme kuitenkin katsomaan kehät loppuun.


SIN1

tiistai 24. kesäkuuta 2014

Juhannuskuulumisia ja agilitya

Moikka! Blogin päivittelystä on on ehtinyt kulua jo melkein kaksi viikkoa. Meillä on kuitenkin ollut kiirettä, enkä ole koneen ääreen ehtinyt.



Viime kertaisesta agilitystä en ole kertoillut tänne blogiin yhtään mitään. Enkä kyllä muista mitä siellä tehtiin, mutta olin piirtänyt agilityradan, jota me teimme sillä kerralla.

Rengas, hyppy, putki, pituus ja hyppy

Tässä parin viikon sisällä on ehtinyt tapahtua aika monia asioita. Juhannuksena olimme mökillä, jossa poltimme kokkoa ja kävimme soutelemassa. Mökille tuli muutenkin vietettyä  melkein viikko, kun lähdimme sinne viikko sitten tiistaina, heti agilityn jälkeen. Netti ei toiminut ollenkaan, joten siksi täällä on ollut niin hiljaista.
Serkkuni tuli juhannukseksi meille ja on meillä kyllä edelleenkin, lähtee torstaina.









 
Ilmeeni 5/5 :D

Tänään agilityssä teimme 10 esteen rataa. Se oli pätkä, joka oli oikeasta ykkösluokan radasta. Ja Mila meni täysin yli odotusten, varsinkin videossa;D Sain serkkuni kuvaamaan agilityä.
Meidän jatkokurssipaikka on jo varattu. Jatkokurssi alkaa 22.7 klo 18.30, eli samaan aikaan. Tästä on hyvä jatkaa ja tämän päivän perusteella sain kyllä niin paljon uutta intoa, Mila vaan syttyy agilityradalla.
Seuraavaksi suuntaamme Milan kanssa sunnuntaina mätsäriin Nurmekseen, pitkästä aikaa taas kehään:)
 

 

 

perjantai 13. kesäkuuta 2014

keskiviikko 11. kesäkuuta 2014

Agilityn huumaa

Agility tuntuu aina vain enemmän ja enemmän meille todella hyvältä harrastukselta.
Eilen sain kaverini kuvaamaan, saatte tekin nähdä jotain kuvamateriaalia.
Alussa teimme hyppy, hyppy, mutkaputki, hyppy, hyppy -sarjaa. Se oli kasattu hevosen kengän muotoon, joka toi omat haasteensa.
Alku meni jostain tuntemattomasta syystä minulla aikalailla hermoiluksi ja ohjaus oli jotain olematonta. Eikä sen takia Milakaan osannut mennä oikein. Saimme kuitenkin yrittää uudestaan, joka sitten onnistui jo paljon paremmin:)



Harjoittelimme myös aivan uutta estettä, pituutta. Milalle tämä ei tuottanut minkäänlaisia vaikeuksia, vaikka se ei ollut koskaan ennen päässyt kokeilemaan sitä.
Ohjaajalta saimme palautteeksi, että Mila osaa ponnistaa juuri oikeassa kohdassa ja miettiä kuinka korkealle ja pitkälle sen täytyy hypätä.



Seuraavaksi yhdistimme pituuden rataan, johan kuului sen lisäksi hyppy ja pussi.
Saan kuulemma vielä joskus pinkoi Milan kanssa agilityradalla oikein kovaa, kyllä sillä vauhtia riittää. Alussa se hypähtelee paikallaan "alotetaan jo"-asenteella.
Lopuksi kertasimme kontaktien alastuloa samalla tavalla kuin viime kerralla.
Enää olisi kaksi kertaa jäljellä. Mutta kyllä olen varma, että agilityn harrastamista tullaan jollain tavalla vielä jatkamaan.
 

 

lauantai 7. kesäkuuta 2014

torstai 5. kesäkuuta 2014

Agility

Tiistain meillä oli taas agility. Onhan tätä taas hyvä muistella jälkeenpäin, mitä siellä tehtiin. No suurinpiirtein: aluksi saimme kokeilla pientä rataa. Hyppy, hyppy, mutkaputki ja hyppy. Putken jälkeen Mila katsahti välittömästi minuun, sillä emme olleet tehneet putken jälkeen ennen esteitä. Se luuli saavansa palkan kädestä, johon täytyy jatkossa kiinnittää huomiota.
Seuraavaksi kokeilimme pussia, joka oli Milalle jo ennestään tuttu este. Se sai mennä sitä jo ilman, että kukaan on pitämässä toisesta suunnasta auki.
 
 
Kun kaikki olivat tehneet pussin harjoittelimme kontaktiesteiden kontaktiosaa. Maassa oli pieni vino lauta, johon koira oli tarkoitus saada seisomaan niin, että takajalat jäivät korkeammalle. Samaan aikaan ohjaaja heitteli nameja koiran etutassujen väliin.
Kontakteja en ole Milan kanssa ennen tehnyt itse, ettei vaan käy huonosti tai satu opettamaan niitä väärin. Tämä siis oli aivan uusi juttu.
Lopussa kävimme muutaman kerran pujottelemassa kepit. Milan pujotteluharjoitukset ovat edistyneet huimasti. Siinäkin se alkoi heti kiertämään keppejä ja minulle tuli kiire pysyä perässä.
Kotona olen kokeillut ilman verkkoja on sekin onnistunut käsiohjauksella.
 

 

 
Pahoittelen tuota Milan turkkia, se on vielä hieman kesken. Ensi maanantaille sovimme loppusiistimisen ja turkin tarkastuksen.

sunnuntai 1. kesäkuuta 2014

Kuvia

Meidän Auran reissu, (jossa siis olimme serkkuni yo-juhlissa) onnistui oikein hyvin.



 


Kotiuduimme pari tuntia sitten, jonka jälkeen lähdimme heti hakemaan Milaa hoidosta. Mila oli hoidossa tuossa melkein naapurissa ja oli kuulemma käyttäytynyt oikein kivasti:)
Oli se kyllä iloinen pusuttelija, kun huomasi, että omat ihmiset tuli hakemaan:3
Eipä mulla nyt muuta kerrattavaa oikein olekkaan. Tokaria jännitän ainakin huomiseen. Toisaalta ehkä mä vaan toivon, etten saisikaan sitä yksikään numero ei tule nousemaan, päinvastoin. Onneksi on vielä vuosi aikaa korjata asia!

Matkalla pysähdyimme ekan kerran jo vajaan kilometrin päästä. Mun oli nimittäin aivan pakko päästä kuvaamaan Kuuskoskea.
Ja pari viimeistä kuvaa on aivan pienistä linnunpoikasista. Ei kovin onnistuneita otoksia, mutta parempi jättää rauhaan, ettei emo hylkää.


 





 Huomenna olisi urakkana saada nypittyä Mila loppuun.