lauantai 28. maaliskuuta 2015

KUUKAUDEN ERIKOISPOSTAUS nro 3 - Turkinhoitopäivä


Kolmannen erikoispostauksen aika. Milan turkki kaipaili siistimistä ja turkinhoitopostausta on ehdotettu, joten teen nyt sellaisen.
Tällainen on meidän kotisiistiminen. Missään koulutuksessa en ole ollut, kerran olen päässyt siistimään/nyppymään Milan trimmaajan opastuksella ja olen lukenut trimmiohjeita kirjoista ja lehdistä.
Tosiaankin ajelu oli tällä kertaa pääosassa ja paremmat saksimishommat jäävät myöhemmäksi, kun aika alkoi käydä vähiin.
Jokaisella on tietenkin hieman oma tyyli trimmata, enkä ihmettele ollenkaan, vaikka minulla sattuisikin olemaan jossain vaiheessa sakset väärinpäin ym. Pyrin kuitenkin aina tekemään ohjeiden mukaan.

Ennen
Aluksi Mila pääsi pesulle. Pesin siltä vain ne alueet, jotka ajoin tai saksin, koska runkoturkki oli pesty vasta ja kuivumisessa olisi muuten mennyt niin paljon aikaa.

Pesun ja kuivumisen jälkeen harjasin Milan kokonaan takuttomaksi, sitten otin koneen ja aloitin korvista.
Ajelin Milan korvat sekä sisä- että ulkopuolelta, jonka jälkeen siistin korvien reunat saksilla.




Kun tulos miellytti omaa silmää, siirryin kaulaan. Ajelin kaulan ja poskipäät, sekä siistin vielä silmien ulkonurkat saksilla.
Oikeasti olisi kuulunut leikata vielä kaulalinjan ja runkoturkin reuna takaiseksi, mutta Milan ollessa pitkässä turkissa olen aina jättänyt sen väliin.





Perän ajelussa pyrin olemaan oikein erikoisen varovainen, sillä neiti aloitti viime viikolla juoksunsa. Otin lähinnä vain peräaukon läheltä, jotta kakat eivät tarttuisi karvoihin kiinni. Siistin varovasti vielä saksilla.



Ajelujen jälkeen oli koristekarvojen vuoro. En oikein enää jaksanut panostaa niihin, sillä oli jo myöhä ja minulla oli kuitenkin ollut rankka viikko takana.
Anturan välien karvat lyhensin. Pyöhin tassut karstalla ja siistin hieman varpaanvälejä. Muuten jätin karvat tassuissa kasvamaan, saa myöhemmin tehtyä sitten oikein hienot koristekarvat;) Yleensä innostun siitä leikkaamisesta vähän liikaakin:D





Mahanalusestakin otin vain kaikkein pisimmät hapsut pois.



Tasoitin myös hieman rintakarvoja.




Seuraavana vuorossa naama. Kulmakarvojen siistiminen ja pisimpien partakarvojen leikkaaminen. Silmien vierestäkin leikkasin vähän, ettei kaikki rähmät tartu karvoihin.






Lopuksi vielä korvakarvojen nyppiminen sisäpuolelta ja kynsien leikkaus.



Jälkeen (kenotuskuva ja parta huonosti)
Aluksi oli tarkoitus ottaa vielä pohjavillaa veitsellä pois, mutta se jäi toiseen iltaan.

-----
Mila siis tosiaan aloitti viime viikolla juoksunsa. Huomenna olisi ollut tarkoitus mennä Pohjois-Savon kennelpiirin nuorisojaoston agilitykoulutukseen, mutta jouduimme varasijalle, koska meillä oli jo kokemusta agilitystä. Juoksut saattavat olla toinen este. En ole saanut vielä vahvistusta pääsemmekö mukaan, mutta valmiina lähtöön ollaan, mikäli mahdumme. Huomiset agilityt jäävät ainakin välistä, sillä hallilla on kisat vielä huomenna.
Kuulumisia seuraavan kerran silloin, kun jotain kirjoittamisen arvoista tapahtuu. Nyt tuntuu, ettei aikaa ole oikein touhuta Milan kanssa tai postata tänne. Onneksi kesälomaan ei ole enää pitkä aika!

lauantai 14. maaliskuuta 2015

Mätsäröimässä ja jäällä juoksentelua

Aamulla herätys oli jo seitsemän aikoihin, kun olin lupautunut äidin kanssa oman seuran mätsärin talkoisiin. Mila sai viime metreillä jäädä kotiin, kun sain lainata Sannalta koiraa junnuihin. Olis ollut kyllä Miltskulle raskas päivä, kun lähdettiin jo kahdeksan aikaan ja olimme vasta kolmen jälkeen kotona.
Aamun ohjelmaan kuului mm. tavaroiden kuljettamista ja ruusukkeiden etsimistä. Sannan tultua kävin kokeilemassa australianpaimenkoira Kuuraa, jolla minun oli tarkoitus kisata. Sain Kuuran juoksemaan tosi kivasti, seisomisessa se ei olisi malttanut pysyä kauaa paikoillaan. Takajalkojen asentoon en kiinnittänyt sen enempää huomiota, sillä koira väisti, kun yritin koskea niihin.
Kehien alkamiseen meni vähän aikaa ja ne alkoivat junior handlerilla. Kaikki viisi menimme kehään ja laitoimme koirat seisomaan. Tuomari teki heti alussa yksilöt, joihin me pääsimme toisina: liikkeinä ympäri, edestakaisin ja seisotus. Sitten juoksimme yhdessä ympäri. Yksi viidestä handlerista tippui ja juoksimme vielä muutaman kierroksen ympäri. Sitten sijoitettiin neljäs ja kolmas. Välillä Kuura jaksoi seistä tosi pitkään paikoillaan, mutta siinä vaiheessa tuomari ei tietenkään katsonut meihin päin:D Meidät käteltiin kakkoseksi.
Palkinnoksi tuli naksuja ja kakkapusseja. En tiedä oliko erehdyksessä jääneet pokaalit ja ruusukkeet pois, mutta niitä ei junnuissa jaettu kenellekkään:/
Sitten olikin paljon aikaa katsella muita kehiä. BIS-kehän jälkeen lähdimme ajelemaan kohti kotia, mukavin, mutta väsynein mielin. Äiti voitti vielä talkoolaisille järjestetyssä arvonnassa 3 kg koiranruokaa.
Valitettavasti en ole vielä saanut mätsäristä kuvia, mutta mikäli joku hyvä otos löytyy, lisään niitä myöhemmin.



Kotiin tultua päätimme lähteä Milan kanssa parin tunnin lenkille, kun oli vielä niin kaunis ilma. Ajoimme autolla vähän matkan päähän ja lähdimme kävelemään jäälle. Vielä kun siellä pystyi kävelemään, täytyi ottaa ilo irti kauniista kevätpäivästä.


<3




Aurinko paistaa suoraan silmiin, siksi kamala ilme:,D


perjantai 6. maaliskuuta 2015

Hoitokoira

Aikaisemmin olin kovin hiljainen, enkä ole täällä maininnut, että me olimme pari viimeistä päivää kahden koiran kanssa. Saluki-tyttö, Olivia tuli Milalle kaveriksi ja minulle treenattavaksi näyttelyihin.


Milakin otti vieraan vastaan oikein kivasti. Luovutti jopa oman petinsä kaverille;D

Olivia tuli meille keskiviikkona. Sen oli tarkoitus olla meillä pidempäänkin, mutta suunnitelmat muuttuivat ja tulimmekin tänään mökille. Vierailu jäi lyhyeksi, mutta jospa se vielä joku kerta tulisi meille uudestaan.
Eilen kävimme kiertelemässä vähän ympäri keskustaa, näyttelyhihna ja nakit tietysti mukana. Mila jäi kotiin siksi aikaa lepäämään.


(takajalat taemmas)
Tänään molemmat koirat pääsivät näyttelytreeneihin Musti&Mirri-areenalle. Olivia toimi yli odotusteni. Se ravasi tosi kivasti, loppuvaiheessa se alkoi jätättää, mutta laitetaan kaikki väsymyksen piikkiin. Seisominen meni ihan hyvin.Itse harjoittelen vain kovin vielä vinttien esittämistä. Ekaa kertaa oli vinttikoira narun päässä.
Olivia sai paljon kehuja rauhallisuudesta ja toiset olivat ihmeissään, kun kerroin, että se ei ole edes omani. Tutkiminen tuotti vähän ongelmia, Olivia nojautui minuun koko painollaan ja mittakeppi oli  pelottava. Hampaat se antoi katsoa tosi kivasti ja antoi myös minun näyttää ne. Olivia pelkäsi toisia koiria aluksi, joten vierekkäin ja ryhmässä juokseminen olivat melko haasteellisia.
Eiköhän meidät vielä joku kerta näe mätsärikehistä;)
Mila pääsi Olivian väsyttyä juoksemaan muutaman kerran kehässä. Karvapallo<3
Lomalla emme ole tehneet sen erikoisempia, täällä mökillä olemme sunnuntaihin asti ja maanantaina pitäis jaksaa lähteä jo kouluun.