tiistai 15. toukokuuta 2018

Oulun reissu

Viime viikon keskiviikkona pakkasin kimpsut ja kampsut matkaan ja suuntasimme koirien kanssa kohti juna-asemaa. Matka starttasi kohti Oulua vähän ennen yhtä. Viikonlopuksi oli suunnitteilla näyttelyitä ja viikolle myös muuta kivaa ohjelmaa kaveriporukalla. Majoituimme Mimosan luona kuten viime kesänäkin Kuusamon reissun aikana.
Keskiviikkoiltana kävimme näyttelytreeneissä lähihallilla. Minulla oli molemmat koirat mukana. Tarkoitus oli treenailla Kavan kanssa, se kun ei ole ikinä ollut missään vastaavanlaisessa tilanteessa eikä käynyt ikinä hallissakaan. Välillä treenailin Milankin kanssa ettei penska ihan kokonaan väsähtäisi. Alkuun teimme pujottelua ryhmässä niin, että jokainen vuorotellen kiersi koirakoita ja piti samalla kontaktia omaan koiraansa. Sitten jakauduimme kahteen ryhmään, jossa toisella puolella katsoimme seisotusta ja toisella puolella liikkeitä. Kava oli kuin mikäkin kehäkettu, ei tietoakaan, että se ei ennen ole treenannut toisten koirien läsnäollessa. Otti koko ajan kontaktia minuun eikä pahemmin välittänyt muista! Todellakin innolla odotan, että päästään ihan oikeasti kehissä juoksentelemaan. Mila meni tuttuun tapaan varmasti ja hyvillä mielin sai jäädä odottelemaan lauantain kehää.
Torstaina meidän piti alunperin mennä mätsäriin, mutta päätimmekin käydä heittämässä koirien kanssa pitkän lenkin. Matkaa kertyikin 10 kilometriä pururatoja ja metsäpolkuja, jossa koirat saivat suurimman osan ajasta juosta irti. Lämmin sää vei veronsa ja lenkin jälkeen olimme kaikki aika nuutuneita. Illalla kävimme vielä treenaamassa yhden parsonrusselinterrierin kanssa, joka minun oli tarkoitus esittää lauantaina kehässä. Kävimme myös tsekkaamassa näyttelypaikan iltalenkillä. Alkuyö meni jutustellessa ja elokuvia katsellessa.
Perjantaina Sara liittyi Huiman kanssa seuraamme. Silloin lähinnä lenkkeilimme ja kävimme kaupassa ostamassa nakkeja kehään ja meille vähän herkkuja. Illalla vielä pesaisin Milan ja siistin sen valmiiksi seuraavaa päivää varten.
Lauantaina myöhästyimme ensiksi bussista ja lopulta päätimme kävellä näyttelypaikalle kaikkien tavaroiden kanssa. Onneksi Mila mahtui auton kyytiin, jolloin sen turkki ei mennyt aivan pölyiseksi kävelystä. Meidän kehä oli joskus yhdentoista maissa. Musta-hopeita oli ilmoitettu seitsemän: kaksi vetsku-urosta, neljä junnunarttua ja Mila valioissa.
Päivä oli todella lämmin ja aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta. Jännitin, kuinka Mila jaksaa kehässä. Se reagoi yleensä todella helposti säähän. Hienosti pikkuparta kuitenkin jaksoi. Liikkeessä selvästi huomasi, että se ei ihan parhaimmassa terässä ole ja se näkyi myös arvostelussa. Pöydällä tuomari otti mittakepin esille. Se alkaa aina kuumottelemaan, vaikka oikeasti kyllä tiedän, että Mila rodun mitoissa pysyy. Tällä kertaa korkeudeksi saatiin 34 cm.
Mila sai erinomaisen ja SA'n. Kukaan junnu ei ollut saanut SA'ta, joten Mila oli samalla myös paras narttu. Roppikehässä se sai vastaan vetsku-uroksen, joka ansaitusti vei voiton.
"Mittasuhteiltaan ja rungon voimakkuudeltaan hyvä narttu, jolla hyvä pään pituus. Ilmavat korvat. Erinomainen kaula. Riittävät etu-, hyvät takakulmaukset. Seistessä hyvä ryhti. Hieman luisu lantio. Liikkuu hyvällä askelpituudella. Saisi käyttää takaosaansa tekokkaammin. Erinomainen karvanlaatu. Ok väri. Toivoisin enemmän temperamenttia liikkeisiin." 
Marjo Järventölä ERI, VAK1, SA, PN1, NORD-SERT, VSP
Kehän jälkeen oli hetki aikaa hengähtää ja sitten suuntaisin kohti parsonikehää. Esitin junnu-uroksen ja nuortenluokan nartun. Oikein kivoja koiria molemmat! Tiukalta terrierispesialistilta molemmat saivat arvosanaksi erittäin hyvät. Loppupäivän sai ottaa rennosti: räpsimme kuvia ja katsoimme ryhmät. 
Ryhmien jälkeen lähdimme Mimosalle ja ehdimme käyttää koirat ulkona ennen kun Kati tuli Isla-cairninsa kanssa iltalenkkiseuraksi. Lopulta siinä kävikin niin, että he jäivät yöksi.
Sunnuntaina oli toinen näyttelypäivä. Minulla ei ollut mitään esitettäviä, vaan sain kerrankin vain katsella rauhassa kehiä ja kuvailla kavereita. Iltapäivällä poikkesimme näyttelypaikan lähikaupassa ostamassa eväät junaan. Ryhmien jälkeen lähdimme valtavien tavarakasojen kanssa siirtymään kohti junaa ja hyvästelyjen jälkeen alkoi matka kohti kotia. 
Jälleen parhaat päivät Oulussa, en tiedä kuinka jaksan odottaa seuraavaa reissua. Minulla on kaksi huisin helppoa reissukaveria, on vaan mahtia päästä seikkailemaan näiden kanssa! Kiitos Mimosa ihan kaikesta, toivottavasti nähdään taas pian💗
Isla, Kava, Mila, Huima, Taiga, Dee, Nuppu

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi! Huomioithan, että kommenttisi tulee näkymään vasta kun olen hyväksynyt sen.